Nestekaasun höyrystymiseen vaikuttavat kaasupaine, lämpötila ja neste-kaasun märkäpinta-ala eli nestekaasumäärä. Kovilla pakkasilla kaasun luovutuskyky laskee. Tämä näkyy esimerkiksi käsi-polttimen liekin lyhenemisenä.
Nestekaasun kiehumis-piste on -42°C normaalissa ilmanpaineessa. Paineen noustessa kiehumispiste nousee ja kaasun paine pullossa taas riippuu kaasun ja pullon lämpötilasta.
Esimerkiksi -20°C:ssa paine on 1,4 baaria ja +20°C:ssa 7,3 baaria.
Kun pullosta otetaan kaasua, nestemäisestä kaasusta höyrystyy tilalle uutta kaasumaista kaasua.
Tähän tarvitaan lämpöä, mistä seuraa, että pullo ja pullossa oleva nestemäinen kaasu jäähtyy, kylmenee.
 

Näin ei pidä kuitenkaan koskaan tehdä.
Alumiini- ja komposiittipullot voivat liekin suuretessa lämpötilassa sulaa, jolloin kaasua pääsee vuotamaan pullosta ulos.
Tällöin ilman ja neste-kaasun seos toden-näköisesti räjähtää.
Kaasupulloa lämmittäessä pullon paine kasvaa ja varoventtiili saattaa päästää räjähtämisen estämiseksi kaasua ulos. Myös tällöin rajayhdys-vaara on suuri. Pullon maalipinnan vaurioituminen lämmittäessä lisää myös materiaalin korroosiota.


 

Kannattaa muistaa, että nestekaasupullon "näkökulmasta" ulkoilmassa on lämpöä niin kauan, kun pakkasta on vähemmän kuin -42°C. Nestekaasupullon voi laittaa vaikka lumihankeen välillä lämpiämään.

Lähde:  Oy AGA Ab:n asiakaslehdestä Magasiini 4 / 2007